In Memoriam

Hugo (Kipazin Bronco)

17.5.2001-24.10.2010



On tuska, sairaus, kyyneleet nää,
sinun kohdaltas ohi kaikki tää.
Nyt aurinko kirkas ja lämpöinen
on paistava sinulle ikuinen.

Kuka uskoa vois,
tuli vuorosi lähteä pois.
Soi kutsu taivaan niin yllättäen
sen edessä nöyrrymme vaieten.

Kun loistat tähtenä iltataivaan,
niin näethän meidät päällä maan.
Me täällä alhaalla hiljaa aivan
Sun tähteäs kirkasta seurataan.

Surun kyynelten läpi
loistavat onnellisten päivien
kultaiset muistot.

Kiitos Rakas Hugo!

Loma ja pentu-uutisia ;-)

Heippa pitkästä aikaa!

Helle hellii ja loma on, joten reissuun tekee mieli. Siispä suuntaamme maailmalle ilman nettiriippuvuutta kolmeksi viikoksi. Ihanaa!

Pentu-uutisista kiinnostuneille:

Welmusten blogi päivittää tuoreet tapahtumat varmasti nopeammin sivuilleen, kannattaa siis lähipäivinä käydä ahkerasti siellä kurkkimassa. ;-D Pian pitäisi pieniä pentusia ilmaantua maailmaan. Sekin on ihanaa!

Heippa!

Kotona taas

Ihanaa! Minun ikioma rip-rap on kotona taas. Ajelimme eilen Welmusia vastaan Kiteelle. Käväisimme odotellessamme katsastamassa eläinpuiston eläimet ja sitten riemu koitti, kun Welmusten auto kaarsi pihaan. Ihana Hugo, ihana! Pusut tuli vaihdettua, Welmuset hyvästeltyä ja kiiteltyä ja kotimatka alkoi. Hugo pääasiassa vain nukkui, mutta pysähdellessämme suoritti mallikkaasti geokoiran virkaakin. :-D Välillä on hyvä olla koiranpissitystä maskiksi vilkkailla paikoilla vieraillessa. ;-)

Kotona Hugo kiersi tontin, tuumasi, että kaikki hyvin ja meni rauhassa omalle paikalleen nukkumaan. Tänä aamuna nukkumapaikka on ollut eteisen lattialla, välillä ovea tuijottaen. ;-) Muuten on kaikki hyvin. Rauha talossa.

Hugo ja Luna

Pusuja ja tansseja:

Hugo riijuureissulla

Pitkin kevättä on herätelty asiaa esiin, että Hugosta tulisi isä. Kennel Weluiksen Terhi ja Ismo tykästyivät kovasti koiraan ja pyytelivät Lunalleen sulhaseksi. Kaikenmaailman selvittelyjen, pohdintojen, kyselyjen ja vastausten jälkeen ja kasvattajamme suurella suostumuksella ja saatuamme virallisen luvan kasvattajakollegiolta, päätimme antaa vanhan herran kokeilla. Mitään takeitahan tälle asialle ei ole. :-D



Näin ollen ajelimme sunnuntaina Hugon ja Antti-poikamme kanssa Lieksaan vaihtelevassa kelissä. Viiden minuutin välein paistoi aurinko ja taas satoi vettä. Mitä lähemmäksi Lieksaa tulimme, sitä kovemmin satoi. :-)

Meidät otettiin sydämmellisesti vastaan ja Hugo ihastui Lunaankin heti. Vaan herrasmies kun on, ei meinannut toisen selkään tahtoa nousta mitenkään. Yritystä oli kuitenkin kovasti ilmassa. Maanantain katselimme nuorenparin touhuja ja iltapäivästä päätimme, että Hugo jää lemmenlomalleen vielä ja me läksimme Antin kanssa kotiin päin ajelemaan.